FINLANDIA Blogi:

Euroalueen näkymät, horisontissa tummenevia pilviä?

Muutama vuosi sitten kirjoitin blogin, jossa käsittelin Euroopan Keskuspankin (EKP) aloittamaa elvytysohjelmaa. Silloin ohjauskorko painettiin nollaan ja aloitettiin massiivinen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelma. Euroalue oli silloin lähellä deflaatiota ja taloudet heikossa kunnossa eli EKP:n oli pakko reagoida vallitsevaan tilanteeseen. Tuolloin totesin, että matalat korot tulevat vallitsemaan pitkät ajat. Olisin silloin laittanut roposeni Euroalueen elpymisen puolesta.

Mitä on sen jälkeen tapahtunut? Euroalueen taloudet pääsivät hyvällekin kasvu-uralle. Inflaatio-odotukset nousivat, Osakkeet piristyivät ja joukkovelkakirjalainojen riskilisät kaventuivat. Kaikki näytti hyvältä vielä viime vuoden alkusyksyyn saakka. EKP viestitti tuolloin, että ohjauskorot tulevat nousemaan 2019 jälkipuoliskolla ja joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelma lopetetaan vuoden 2018 lopussa.

Syksyllä 2018 alkoi kerääntyä tummenevia pilviä sijoitusmarkkinoiden ylle Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan, Brexitin, Kiinan talouden kasvun hidastumisen sekä Euroalueen talouden luottamuslukujen heikentymisen vuoksi. Osakkeet laskivat, Yrityslainojen riskilisät leventyivät, pitkät korot laskivat ja inflaatio-odotukset tippuivat.

Kuluvan vuoden aikana osakkeet Euroalueella ovat elpyneet hiukan sekä yrityslainojen riskilisät ovat kaventuneet. Markkinat hinnoittelevat ainakin jossain määrin kauppasovun syntyyn. Tosin pitkät korot eivät ole reagoineet osakemarkkinoiden positiivisuuteen, päinvastoin korot ovat laskeneet, myös inflaatio-odotukset ovat tulleet alaspäin. Eli korkomarkkina ei usko pelkän kauppasodan sovun tuomaan autuuteen. EKP seuraa pitkää inflaatiota ja tällä hetkellä se on 1,45 %. EKP:n pitkän aikavälin inflaatiotavoite on 2 %. Kaikesta elvytyksestä huolimatta inflaatiota ei vain ole saatu aikaan.

HAASTEITA PIISAA

EKP on erittäin vaikean haasteen edessä. Korkoja pitäisi päästä nostamaan ja tasetta pienentää tulevaa taantumaa silmällä pitäen, jotta silloin olisi kunnon ”korkoase” käytettävissä eikä pelkästään hernepyssy. Italian talous on jo taantumassa ja vahvan Saksankin talous alkaa yskähdellä. Markkinat hinnoittelevat EKP:n koron noston tapahtuvaksi vuonna 2020, jos silloinkaan. Mitä keinoja EKP:llä on elvyttää markkinoita ennen seuraavaa taantumaa, mikäli korkoja ei ehditä nostaa, eikä EKP:n joukkovelkakirjalainojen tase ole pienentynyt? EKP on viestittänyt, että heillä on työkalupakissaan instrumentteja, joilla talouksia voidaan elvyttää, mutta mitä ne ovat? Lähdetäänkö Japanin tielle eli aletaan ostamaan osakkeita? Kuulostaa hurjalta.

Lopuksi voidaan todeta sama kuin muutama vuosi takaperin eli korot tulevat pysymään matalana pitkät ajat, joka toki on mannaa asuntovelalliselle, mutta myrkkyä pankkitileillä rahojaan makuuttavalle sijoittajalle. Ja koska korkomarkkinoilta, pois lukien high yield -lainat, ei ole saatavissa järkeviä tuottoja, on sijoittajat pakotettuja suuntaamaan katseensa osakemarkkinoille tuottojen toivossa. Korkosalkunhoitajana, sijoittaessani omia varojani osakkeisiin valitsisin laatuyhtiöitä, jotka hyötyvät vallitsevista megatrendeistä, ovat vahvataseisia, omaavat hyvän kilpailuedun, sekä maksavat osinkoa.

Tommi Pietarinen

Varainhoidon johtaja, Finlandia Korkotuotto -rahaston salkunhoitaja

28.2.2019
Tommi-Pietarinen-ja-yhteystiedot