JUTTA GUSTAFSBERG

Fitfarm.fi

Jutta Gustafsberg on noussut B-luokan julkkiksesta Suomen kenties vaikutusvaltaisimmaksi kuntoilu- ja laihdutusalan toimijaksi. Hänen neuvonsa muille on neliportainen: Ole positiivinen. Opi virheistäsi. Päätä itse. Äläkä koskaan anna periksi.

 

TV-ohjelma alkaa voice overilla: ”10 laihduttajaa, 10 unelmaa kevyemmästä ja terveemmästä tulevaisuu­desta. 26 viikkoa kovaa kuntoilua ja tarkkaa ruokavalio­ta ammattivalmentajien opastuksella… Tämä on Jutta ja puolen vuoden superdieetit”, sanoo pehmeä-ääninen kertoja. Hän on Jutta Gustafsberg, joka yllätyshitiksi nousseen ohjelmansa on valtakunnalliselle kanavalle myynyt. Värikkään alkutunnuksen ensimmäisessä koh­tauksessa Gustafsberg nostaa kahvakuulaa. Ruudul­le ilmestyy hampurilaisia, ranskalaisia ja cola-juomia. Ei hyvä! Gustafsberg asettuu jalkaprässiasentoon ja työntää hampurilaisen lisukkeineen alas kanjonin pääl­tä. Sitten Gustafsberg tarttuu köyteen, jonka päässä on annos vihanneksia. Hyvä! Alkutunnuksen vihovii­meisessä kohtauksessa Gustafsberg poseeraa kame­ralle ja hymyilee katsojille kuin missi. Ensin tämä kaikki vaikuttaa vähän hölmöltä, mutta kun ohjelmaa katsoo pidemmälle, mielipide muuttuu. Jutta ja puolen vuo­den superdieetit on taitavasti tehty tosi-tv-tuotanto, jossa laihdutetaan tosissaan, mutta silti neonvärinen pilke silmäkulmassa. Ja kun Gustafsbergin tapaa en­simmäistä kertaa, ymmärtää heti, että se TV-ruudulla seikkaileva yltiöpositiivinen juontajahahmo ei ole rooli. Samanlainen Gustafsberg on myös vapaa-aikanaan. ”Jos homma olisi teeskentelyä, kyllä ihmiset olisivat jo huomanneet. Silloin tämä juttu ei olisi koskaan mennyt näin pitkälle”, Gustafsberg sanoo.

B-LUOKAN JULKKIKSESTA A-LUOKAN ASIANTUNTIJAKSI

Vielä muutama vuosi sitten Jutta Gustafsberg tunnettiin Suomessa lähinnä ternimaitobisneksiä tehneenä ex-fit­ness-fanaatikkona, joka oli noussut B-luokan julkkikseksi osallistumalla vuoden 2001 Suuri seikkailu -ohjelmaan. Nyt Gustafsbergilla on nimeään kantava tv-ohjelma, toinen tulossa ja esikoiskirjakin jo teossa. Hän on alan­sa arvostettu asiantuntija ja kysytty luennoitsija, joka hallitsee sosiaalisen median suvereenisti ja pystyy ehkä siksi houkuttelemaan puhujatilaisuuksiinsa usean sadan hengen suuruisia yleisöjä. Gustafsberg on siis muuttu­nut hömppälehtien vakiohahmosta Suomen kenties vai­kutusvaltaisimmaksi kuntoilu- ja laihdutusalan toimijaksi. Miten? ”Niin, tämänhän piti olla minulle pelkkä sivuhar­rastus. Ideana oli ottaa viisi asiakasta, joille olisin opetta­nut treenausta ja ruokavaliota. Mutta sitten niitä kyselyitä alkoi tulla lisää ja lisää,” Gustafsberg muistelee. Syksyllä 2009 hän alkoi kirjoittamaan fitnessblogia, jossa kertoi avoimesti omista harjoitus- ja ruokailutottumuksistaan. Kun lukijoiden määrä ylitti 60 000, Gustafsberg vihdoin päätti, yhdessä yhtiökumppaninsa Jari ”Bull” Mentulan kanssa, muuttaa harrastuksensa liiketoiminnaksi. Vuonna 2012 perustettiin Fitfarm, jonka perusliikeideana oli myy­dä ylipainoisille ihmisille kuntoilu- ja ravinto-valmennusta. Alusta lähtien Fitfarm tarjosi myös kasvotusten tapahtu­vaa personal training -valmennusta, mutta menestyksen­sä yritys on rakentanut nettikäyttäjien varaan. Nyt Fit­farmin asiakasrekisteristä löytyy yli 200 000 palveluista tavalla tai toisella maksavaa asiakasta. Lähitulevaisuudessa Fitfarm aikoo monipuolistua. ”Erilaiset terveys-, ja men­taalipuolen valmennukset sekä yritysvalmentaminen. Sii­nä kolme selkeää aluetta, joilla tulemme laajentumaan. Kasvuvauhtimme on ollut niin kova, ettei kaikkeen ole ol­lut resursseja, mutta nyt on.” 

”Jos et usko omaan liikeideaasi, eivät siihen usko myöskään asiakkaat tai yhteistyökumppanit.”

LAPSUUDEN YRITTÄJÄKOKEMUKSET

Jutta Gustafsberg syntyi ja kasvoi Pirkanmaalla, noin 7 000 asukkaan Virroilla. Isä oli parturi-kampaaja, äiti opettaja kauppaopistossa. Jutta oli perheen ainoa lapsi. Urheilullinen, iloinen ja tavattoman energinen tyttö, joka pelasi lentopalloa ja kävi Tampereella shoppailemassa. It­senäistyminen alkoi jo 17-vuotiaana, jolloin Gustafsberg muutti parempien harjoittelumahdollisuuksien perässä lentopallopitäjä Pieksamäelle. Paria vuotta myöhemmin matka jatkui Tampereelle, kun Gustafsberg aloitti opinnot Hervannan Poliisiammattikorkeakoulussa. Siellä tapah­tui jotain merkittävää: Gustafsberg lopetti lentopallon ja aloitti fitnessin. Yrittäjä Gustafsberg on ollut aina. Jo 5-vuotiaana hän lainasi äidiltään pinon eri värisiä villalan­koja, pyöritteli ne tuplarullalle ja kiersi ovelta ovelle myy­mässä naapureille itse tekemiään eksoottisia kangasvöitä.

”Ja kun lentopallojoukkueemme kaipasi tukijoita, olin aina vapaaehtoisena soittelemassa paikallisille yrityksille tai kävelemässä ovista sisään sponsorirahojen perässä. Se oli helppoa, luontaista ja mukavaa. Kotoa opittu esimerkki vaikutti. Muistan yhä, miten äiti teki isän kirjanpidot keit­tiön pöydän ääressä. Yhtenä yläasteen kesänä vuokrasim­me ystäväni paikalliselta ruokakauppiaalta jäätelökoneen ja möimme pehmistä hänen liikkeensä aulassa. Teimme niin hyvät rahat, että elokuussa pistimme kioskin kiinni ja lensimme Rhodokselle.” Parikymppisenä Gustafsberg lähti mukaan myös erään jäätelöä myyvän firman fran­chise-toimintaan. Se ei ollut mikään kultakaivos niin kuin eivät olleet Fitfarmia edeltäneet vaate- ja kahvibisnekset­kään. Juuri epäonnistumisistaan Gustafsberg oppi, mitä ei kannata tehdä.

ITSENÄISYYS, USKOLLISUUS, REHELLISYYS JA POSITIIVISUUS

Mitä Jutta Gustafsberg on siis yrittämisestä ja itsestään oppinut? Kenties tärkeimpänä sen, että kannattaa ot­taa vastuu omista teoistaan. ”Tiimityö on tärkeää, mutta minulle sopii malli, jossa olen itse vallan kahvassa. Myös itseluottamusta pitää olla. Olen elänyt aikaa, jolloin olen jopa vähätellyt osaamistani. Jos et usko omaan liikeide­aasi, eivät siihen usko myöskään asiakkaat tai yhteistyö­kumppanit. Innostuneisuus ja positiivisuus on tärkeää. Samoin lojaalisuus ja rehellisyys. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan. Itsekin tein hommia pitkään, kunnes menes­tystä tuli”, Gustafsberg sanoo ja nauraa taas. Niin hän tekee tapaamisemme aikana usein. Kertoilee tarinoitaan iloisesti ja kohteliaasti, nöyrästi mutta ylpeästi. Mistä hä­nen elämänilonsa tulee? Osittain kyse lienee geeneistä (Gustafsberg sanoo saaneensa hyvän ja positiivisen kas­vatuksen), mutta suurempi merkitys on asenteella. ”On minullakin ollut elämässäni huonoja aikoja, mutta en ole kertaakaan ajatellut, että tästä ei noustaisi. Negatiivisten asioiden keskellä voi jäädä vellomaan. Tai sitten voi ajatella, että aina tulee uusi mahdollisuus. Aina.”