Sell in May and Go Away?

Osakemarkkinajargon on täynnä sanontoja ja kokeneiden sijoittajien yleisiä viisauksia. Yksi vanhimmista osakemarkkinoiden kausaalisuuteen viittaava sanonta ja uskomus on, että osakkeet kannattaa myydä pois toukokuussa ja markkinoille kannattaa palata jälleen syyskuun toisen viikon jälkeen.

Lukuisat tästä osakemarkkinoiden anomaliasta tehdyt tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kyseisestä sijoitusstrategiasta olisi ollut sijoittajalle enemmän hyötyä kuin haittaa pidemmällä ajanjaksolla.

Mutta, vaikka kesäkuukaudet mielletään useimmiten heikohkoksi sijoitusajankohdaksi osakemarkkinoille ja näin on ollutkin viimeiset kuusi vuotta, niin aina löytyy poikkeuksia vahvistamaan säännön. Keväällä 2009 finanssikriisin jälkivärinöissä maailmantalous näytti olevan täydellisessä umpikujassa, mutta osakemarkkinat kääntyivätkin lähes kahden vuoden laskun jälkeen kovaan nousuun ja toukokuusta syyskuun puoliväliin mennessä maailman osakemarkkinat nousivat lähes 30 prosenttia. Historiallinen data siis suosittelisi varovaisuutta kesäkuukausien osalle, mutta miltä maailmantalouden tila ja lähikuukausien näkymät näyttävät ja saisiko niistä jotain osviittaa siihen, miten kannattaisi toimia tänä vuonna?

Maailman osakemarkkinat ovat olleet mollivoittoiset lähestulkoon vuoden ajan. Ainoastaan USA:ssa osakemarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin lähellä kaikkien aikojen huipputasoja. Epävarmuudet maailmantalouden kasvun hiipumisesta ovat kasvaneet alkuvuonna, ja se on näkynyt osakemarkkinoilla lisääntyneenä heiluntana. Toisaalta osakemarkkinat ovat saaneet tukea ennätysmäisen korkeaksi kasvaneesta keskuspankkien elvytyksestä, eikä markkinoilla odoteta enää USA:n keskuspankiltakaan kuin yhtä ohjauskoron nostoa tänä vuonna.

Lähikuukausina markkinoiden huomio kiinnittyy muun muassa seuraaviin tapahtumiin ja talouksiin:

1. Iso-Britannia ja Brexit-äänestys
2. Kreikka ja kolmas tukipaketti
3. OPEC, Venäjä ja raakaöljy
4. Kiina – talouskasvu ja valuutta

1. Iso-Britannia ja Brexit-äänestys

Ison-Britannian pääministeri David Cameron lupasi äänestäjille kansanäänestyksen Ison-Britannian erosta EU:sta, jos konservatiivit voittavat vuoden 2012 vaalit. Cameron piti lupauksensa, ja kesäkuun 23. päivä maassa äänestetään EU:ssa pysymisen tai eron puolesta. Tällä hetkellä molempien kantojen kannatukset ovat lähes tasoissa ja itse äänestyksessä voi käydä kummin tahansa. Varsinkin EU-eroa vaativien puoli on ollut erittäin aktiivinen kampanjoinnissa, mutta äänestyksen lähestyessä EU-kannattaja tulevat saamaan vahvaa tukea muun muassa Yhdysvalloilta ja muilta EU-mailta. Jos eroa kannattavat voittavat, odotetaan Euroopan osakemarkkinoiden reagoivan 10–15 prosentin laskulla lyhyellä aikavälillä. Ison-Britannian EU-ero lisäisi huomattavasti epävarmuutta Euroopan integraatiopolun osalta ja myös muita maita saattaisi liittyä eroavien maiden joukkoon lähivuosina.

2. Kreikka ja kolmas tukipaketti

Kreikan valtiotalouden kassa on ollut tyhjä jo vuosikaudet ja maa on selvinnyt velvoitteistaan ainoastaan euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n lainaaman rahan avulla. Viime keväänä ja kesänä nähtiin kaikkien aikojen show populistipuolue Syrizan järjestämänä, kun puolueen johto vaati kovaäänisesti maan velkojen leikkaamista ja julkisen talouden leikkaustoimien perumista. Lopulta Syriza joutui taipumaan velkojamaiden vaatimuksiin ja suostui julkisen talouden lisäleikkauksiin uutta tukipakettia vastaan.

Kreikan kolmannessa tukipaketissa vaaditaan portaittaisesti aina uusia konkreettisia toimia lainaeriä vastaan ja tällä hetkellä Kreikka on jälleen kerran jäljessä vaadituista toimista ja kaiken lisäksi IMF:n edelliset lainaohjelmat ovat loppuneet ja myös IMF:n pitäisi liittyä kolmanteen lainaohjelmaan mukaan, jotta Kreikka selviää velvoitteistaan. Myös Kreikan lainaohjelmassa kesäkuu on takarajana. IMF on vaatinut aikaisempien lainojen leikkauksia, jotta se tulisi mukaan uuteen lainaohjelmaan, joten neuvotteluista on jälleen tulossa tiukat. Viime kesänä Kreikan mahdollinen euroero heilutti osakemarkkinoita huomattavasti ja valitettavasti sama on mahdollista myös tänä kesänä.

3. OPEC, Venäjä ja raakaöljy

Raakaöljyn ylituotanto ja hidastunut maailmantalouden kasvu on johtanut viime vuosina öljyn hinnan rajuun pudotukseen lähes 100 dollarin barrelihinnasta nykyiseen 35–45 dollarin hintaan. Hinnan lasku on ajanut monet öljyntuottajamaat suuriin budjettivajeisiin, joita on paikattu vararahastoja purkamalla. Tilanne on kuitenkin kestämätön monelle maalle ja viime kuukausina osa OPEC-maista ja Venäjä ovat aktiivisesti koettaneet saada aikaiseksi neuvotteluja, joissa tuotantoa rajoitettaisiin.

Vaikka öljyn hinnan romahdus on pienentänyt öljyn tuotantoa USA:n liuskeöljykentillä, niin vastaavasti muun muassa Iran on lisännyt ja lisäämässä tuotantoaan huomattavasti maan talouspakotteiden loputtua. Raakaöljyn hinnan laskettua alkuvuodesta alle 35 dollarin tason, oli osakemarkkinoiden korrelaatio raakaöljyn hinnan kanssa erittäin korkealla markkinoiden pelätessä konkurssiaaltoa USA:n liuskeöljyn tuottajien keskuudessa ja sitä kautta pankkikriisiä (luotto- ja johdannaistappioiden kautta). Viimeisen kahden vuoden aikana kukaan toimija markkinoilla ei ole osannut ennustaa öljyn hintakehitystä oikein, joten kesäkuukausina kaikki on mahdollista.

4. Kiina – talouskasvu ja valuutta

Manner-Kiinan osakemarkkinoilla nähtiin viime keväänä ennennäkemättömän kova osakeralli maan vapauttaessa kaupankäyntirajoituksia ja markkinoiden odottaessa manner-Kiinan osakkeiden nousua MSCI:n osakeindekseihin mukaan. Tämä olisi johtanut osakkeiden kovaan kysyntään, kun kaikki indeksirahastot olisivat olleet pakotettuja ostamaan osakkeita hinnasta riippumatta. Manner-Kiinan osakemarkkinat romahtivatkin viime kesänä MSCI:n ilmoitettua kesäkuussa, että osakkeita ei otetakaan vielä indekseihin mukaan.

Kiinan osakemarkkinoiden kehitys on jatkunut mollivoittoisena maan talouskasvun hidastuessa ja yritysten kannattavuuden heikentyessä. Myös Kiina kärsii Suomen tavoin kilpailukyvyn rapautumisesta palkkojen noustua kovaa ja uusien halpatuotantomaiden noustessa Aasiassa. Kiinassa on muiden haasteiden lisäksi vielä menossa maan historian suurin rakenteellinen muutos julkisen talouden vetämästä yhteiskunnasta kulutusvetoisemmaksi yhteiskunnaksi.

Viime elokuussa maailman osakemarkkinat säikähtivät pahanpäiväisesti Kiinan devalvoitua valuuttaansa. Mielestämme myös tänä vuonna on hyvinkin mahdollista, että devalvointeja jatketaan vientiteollisuuden tukemiseksi. Ainakin alkuvuonna Kiinan lainatilastoissa nähtiin huomattava pomppu ylöspäin, kun yritykset vaihtoivat ulkomaan valuutassa olevia lainoja suurissa määrin juan-lainoiksi, suojaan mahdolliselta valuutan devalvaatiolta. Toisaalta on myös mahdollista, että Kiina lisää elvytystä tänä vuonna, jos talouskasvu näyttäisi muuten hidastuvan liikaa.

Sell or not?

Mitä sijoittajan kannattaisi tässä tilanteessa sitten tehdä? Riippuu tietysti omasta riskiprofiilista ja sijoitushorisontista. Vuosikymmenten sijoitushorisontilla sijoittavan ei kannata välttämättä tehdä lyhyellä aikavälillä mitään, sillä kaupankäyntikulut ja mahdolliset myyntivoittoverot syövät allokaatiomuutoksista saatavaa hyötyä. Rahastosijoittaja saa sijoituksilleen automaattisesti salkunhoidon näkemyksen ja ainakin Finlandian salkunhoitotiimi on tällä hetkellä kääntänyt osakerahastoja defensiivisempään allokaatioon epävarmuuksien ollessa koholla. Rahastot pystyvät myös reagoimaan nopeasti, jos näkymissä tapahtuukin muutoksia suuntaan tai toiseen.

Salkunhoitajan silmin osakemarkkinoilla näyttäisi taas olevan jännittävä ja tapahtumarikas kesä edessä. Lyhyestä aikavälistä ei koskaan tiedä, mutta luotamme kuitenkin valitsemaamme tiehen ja siihen, että hyviin laatuyhtiöihin kannattaa sijoittaa aina ja sieltä se arvonnousukin tulee kasvavien tulosten ja osinkojen kautta ennemmin tai myöhemmin.

Hyvää loppukevättä ja aurinkoista kesää toivottaen,

Juuso Kenkkilä

Juuso-kenkkila-kuva-ja-yhteystiedot-2