EKP:N ELVYTYSOHJELMALLA TALOUSKASVU VIHDOINKIN KÄYNTIIN?

Vuoden odotetuin taloustapahtuma pyörähtää käyntiin maaliskuussa ja jatkuu ainakin ensi vuoden syyskuuhun saakka. Rahaa operaatioon käytetään triljoonan euron verran ja mikäli sekään ei riitä niin enemmänkin on rivien välistä luvattu lapata rahaa markkinoille. Kyseessä on tietenkin EKP:n elvytysohjelma eli QE (Quantitative Easing).

Operaatiossa Euroopan keskuspankki ostaa pääasiassa valtioiden liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja ja pumppaa näin likviditeettiä markkinoille. EKP:n tavoitteena on lisätä rahan tarjontaa, saada pankkien lainahanat auki yrityksille sekä loppu viimein saada talouskasvua ja inflaatiota euroalueelle. Euroalueella deflaation, eli negatiivisen inflaation jyllätessä, on vaarana se, että kulutus hyytyy ihmisten ajatellessa saavansa tuotteet huomenna halvemmalla kuin tänään ja tämä luonnollisesti hidastaa talouskasvua entisestään.

EKP:n ostaessa joukkovelkakirjalainoja pysyvät korot erittäin matalana ja se taas tietää halvan rahan aikaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Halvan lainarahan kautta yritysten investoinnit tulevat yhä kannattavammiksi ja vähemmänkin kannattavat investoinnit ovat taloudellisesti järkeviä toteuttaa. Investointien kautta yritysten liiketoiminta kehittyy ja se taas luo työpaikkoja. Yksityishenkilöille korkojen mataluus tuo helpotusta lainanhoitokuluihin ja rahaa jää näin ollen enemmän kulutukseen. Kulutuksen kautta talouden rattaat saadaan pyörimään nopeammin ja kiihdyttää talouskasvua sekä inflaatiota.

Euroalueen yhtenä ongelmana on ollut pankkien haluttomuus lainoittaa yrityksiä. Elvytysohjelman kautta EKP pyrkii pakottamaan pankit avaamaan enemmän lainahanoja yrityksille. Likviditeetin virratessa kovemmalla vauhdilla pankkien taseisiin ja korkojen ollessa käytännössä nollassa, uskotaan pankkien etsivän likviditeetilleen tuottavampia kohteita ja se avaisi lainahanoja yrityksille. Pankkien ei ole myöskään mielekästä tallettaa ylimääräistä likviditeettiä takaisin EKP:hen, koska talletuskorko on tällä hetkellä EKP:ssä negatiivinen. Yritysten investoinnit saadaan käyntiin vilkastuneen lainanannon johdosta ja se taas johtaa uusiin työpaikkoihin sekä talouden elpymiseen.

Elvytysohjelman johdosta euron arvo heikentyy ja se tuo euroalueen vientiteollisuudelle vetoapua. Suurena voittajana euron heikkenemisessä on muun muassa Suomi, koska olemme hyvin vientivetoinen maa. Heikentyneen euron johdosta euroalueen vientiyritysten tuotteet tulevat euron ulkopuoliselle ostajalle halvemmiksi ja sitä kautta yrityksen tuotteet tulevat houkuttelevammaksi. Yritysten liiketoiminta piristyy ja se johtaa työllisyyden parantumiseen sekä talouskasvuun.

Elvytysohjelman vaikutukset varsinkin osakemarkkinaan ovat positiiviset. Korkotuottojen ollessa nollassa virtaa yhä enemmän varoja osakemarkkinoille ja se nostaa luonnollisesti osakekursseja. Myös talouden elpymisen ja sitä kautta yritysten parantuvien tulosten valossa voidaan osakemarkkinaa pitää tällä hetkellä hyvänä sijoituskohteena. 

Saadaanko elvytysohjelman avulla aikaan talouskasvua ja inflaatiota? Se on tietenkin miljoonan drakman kysymys. Ohjelman massiivisuuden takia uskaltaisin kuitenkin laittaa ainakin osan pennosistani onnistumisen puolesta.

Tommi Pietarinen