RAKENNUSTEOLLISUUDESTA VETOAPUA SUOMEN TALOUSKASVULLE?

Rakentaminen kasvaa arvioiden mukaan kuluvan vuoden aikana selvästi Suomen kansantaloutta nopeammin.

Rakennusteollisuuden piristyminen Suomessa näkyy positiivisesti myös toimialan työpaikkojen määrässä. Tammi-elokuussa rakennusalalla oli keskimäärin 9 400 työllistä enemmän kuin edellisvuonna. Rakentamisen työpaikkojen lisäys onkin siivittänyt koko Suomen työllisyyttä kasvuun kuluvan vuoden aikana. Tilanne on poikkeuksellinen, kun normaalisti jälkisuhdannealana tunnettu rakentaminen on kaupungistumisen imussa hilannut koko Suomea ylös pitkästä laskusuhdanteesta.

Rakentaminen kasvaa arvioiden mukaan tänä vuonna 6–7 %. Kasvulle on selvät perusteet eikä aktiviteetin kasvu tule yllätyksenä. Pitkän aikavälin kasvuajureina ovat kaupungistuminen ja muuttoliike, jotka lisäävät asunto- ja liikerakentamisen tarvetta kasvukeskuksissa. Myös infrarakentamisen tarve lisääntyy muun rakentamisen tarpeen ohessa.

Suomen kaupungistumisaste on selvästi muita teollistuneita maita ja esimerkiksi Ruotsia jäljessä, joten kaupungistumisen odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kasvukeskusten asuntotarve ylittääkin useimmissa ennusteissa selvästi tämän hetkisen rakentamisen tason.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tällä viikolla kokouksessaan kaupungin kehittämiseen uuden yleiskaavan. Rakennussuunnittelua ohjaa arvio, jonka mukaan Helsinkiin tarvitaan asunto peräti 240 000 uudelle asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vallitseva matala korkotaso puoltaa niin investointien tekemistä kuin asunnonostajan lainanottoa, joista molemmat tukevat rakennusteollisuutta.

Myös korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan

Uusien asuntojen ja toimitilojen rakentamisen ohella myös vanhenevien asuntojen remonttien tarpeen kasvu vaikuttaa rakentamisen aktiviteettiin positiivisesti. Asunnonomistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 6,3 miljardilla eurolla vuonna 2015, mikä on yhteenlaskettuna 9 % enemmän kuin vuonna 2014.

Kuluvana vuonna korjausrakentamisen kasvu hidastuu hieman, sillä uudisrakentaminen vie osin mielenkiintoa korjaussektorilta. Asunto-osakeyhtiöille tehtiin kysely tulevista remonttitarpeista seuraavien 10 vuoden aikana. Asunto-osakeyhtiöistä 20 % vastasi tekevänsä julkisivuremontin, samoin kuin piharemontin. Kattoremonttia suunnitteli 19 %, käyttövesijärjestelmäremonttia 18 % ja viemäröintijärjestelmän remonttia 15 % vastanneista yhtiöistä. Tarvetta remonttien tekemiseen riittää ja korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan tulevien vuosien aikana.

Kasvu laantuu ensi vuonna

Rakentamisen alan näkymät eivät kuitenkaan ole pelkästään valoisat. Rakentamisen kasvun arvioidaan laantuvan selvästi tämän vuoden voimakkaan kasvun jälkeen ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 kesä-elokuussa 8,7 miljoonalle kuutiometrille. Määrä oli noin viidenneksen pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin.

Asuinrakennuksille myönnettiin rakennuslupia tilavuudella mitattuna 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kuutiomäärä jäi kaikissa muissa rakennustyypeissä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alemmalle tasolle. Myöskään rakennusyhtiöt eivät ole ennen Q3-tuloskautta maalailleet erityisen ruusuisia kasvunäkymiä ensi vuodelle. Vuoden loppua kohti kuljettaessa näemme pikku hiljaa, jääkö rakentamisen piristysruiske Suomen kansantaloudelle vain väliaikaiseksi.

Tomi-Paavilainen-kuva-ja-yhteystiedot-3